Kirjanpito 

Lakisääteinen peruskirjanpito joko perinteisesti tai sähköisesti. Sekä alv- että muut ilmoitukset tarvittavin määräajoin.Tilinpäätöksen avulla saadaan tarkka kokonaiskuva päättyneestä tilikaudesta. 

Useimpien kirjanpitovelvollisten on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa tarkoittaen sitä, että sekä rahan lähde että käyttökohde kirjataan. Kirjanpitoa voidaan tehdä joko suorite- tai maksuperusteisesti. 

Suoriteperusteinen kirjanpito merkitsee sitä, että kirjanpitoon merkitään myyntilaskut ilman viiveitä. Vastaavasti ostolaskut kirjataan niiden vastaanottamisen yhteydessä. Maksut merkitään kirjanpitoon erikseen tiliotteella näkyvien tapahtumien myötä. 

Maksuperusteisen kirjanpidon mukaan tulot ja menot kirjataan vasta toteutuneiden maksujen yhteydessä. Kuitenkin tilinpäätöksen yhteydessä kaikki maksamattomat laskut tulee kirjata kuluvalle tilikaudelle antamaan oikea ja totuudenmukainen kuva kokonaistilanteesta. Maksuperustetta nimitetään myös ajoittain tilinpäätösperusteeksi.

 

Laskutus, reskontrat ja maksuliikenne 

Maksuvalmiuden selvittämistä varten voidaan hyödyntää sekä osto- että myyntireskontria. Reskontrien yhteydessä hoidetaan tai erikseen sovittaessa myös laskutus ja maksuliikenne. 

Tilanteesta hieman riippuen yleensä laskutus ulkoistetaan ensimmäisten vaiheiden mukana. Liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta on välttämätöntä huolehtia välittömästi laskutuksesta asiakkaan vastaanotettua suoritteen. Nopeiden toimenpiteiden avulla varmistetaan saatavien kertyminen vastaanottajalle. Useinhan menot syntyvät ennen tuloja. 

Myyntireskontra muodostaa osan myyntilaskutuksen kokonaisuudesta. Tämän osakirjanpidon prosessi alkaa laskun laatimisesta päättyen maksusuorituksen kohdistamiseen myyntireskontraan ja sieltä edelleen kirjanpitoon. 

Ostoreskontran avulla saadaan luettelo vastaanotetuista laskuista ja niiden maksamisesta. Ostoreskontran kautta kyetään seuraamaan velkasaldoja toimittajittain. Ajantasainen ostoreskontra mahdollistaa laskujen maksamisen ajallaan ja näin mahdollistetaan osaltaan tehokkaat kassavirrat. 

Yrityksen käytössä olevat rahat ovat nykyään useimmiten yrityksen liiketoimintaansa avaamilla pankkitileillä. Eri toimijoiden välinen maksuliikenne hoidetaan pääsääntöisesti rahasiirtoina tileiltä toisille. Taloushallinon tehtäviin kuuluu maksuliikennetapahtumien lähettäminen ja seuraaminen.

 

Sisäinen laskenta 

Yrityksen suorituskykyä ja terveydentilaa voidaan mitata useamman mittarin avulla. Yrityksen terveyskolmio muodostuu kolmesta eri osasta: kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius. 

Sisäisen laskennan lähtökohdat määritetään yrityskohtaisesti yrityksen tarpeiden mukaan. Työstetyn ja jalostetun kirjanpitomateriaalin avulla voidaan tehdä seurantaa ja arvioita valitun ominaisuuden suhteen. Kustannuspaikkojen käyttö kirjanpidon yhteydessä auttavat saamaan tarkempia arvoja aineistosta. Tarkasteluajanjaksoksi kyetään valitsemaan mennyt kehitys, nykyinen tila ja/tai näiden pohjalta edellytykset tulevalle kehitykselle. Näin usein rajallisia resursseja kyetään kohdentamaan täsmällisemmin ja tehokkaammin.

 

Verosuunnittelu 

Verosuunnittelun eli vero-optimoinnin avulla ennakoidaan tulevat veroseuraamukset, jolloin verojen kokonaiskustannukset jäävät mahdollisimman alhaisiksi. Näitä toimenpiteitä voidaan kutsua myös verojen minimoiseksi. Realistisena lähtökohtana voidaan pitää sitä tosiasiaa, että veroja pitää maksaa mutta on pyrkimys kohtuullisiin veroihin nollaverojen asemesta. 

Verosuunnittelun tärkeys korostuu liiketoiminnan laajuuden ja monimuotoisuuden kasvamisen myötä. Verosuunnittelua ei tehdä vain nykyhetkeä varteen vaan siinä yhteydessä tulee tehdä arvioita tulevasta kehityksestä. Tärkeimpiä asioita verosuunnittelun yhteydessä on päättää mitä toimenpiteitä tehdään joko lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä.

 

Yritysjärjestelyt

Uuden yrityksen perustamisen yhteydessä ratkaistavaksi tulee valita juuri oikea yritysmuoto tulevia tarpeita varten. Perustettavan yrityksen osalta hoituvat ilmoitukset niin kaupparekisteriin kuin veroviranomaisille sekä muut mahdolliset viranomaisilmoitukset.

Yrityksen elinkaaren eri vaiheissa voi tulla tarve mm. yhtiömuodon muutokseen ja tästä johtuviin raportteihin ja ilmoituksiin eri intressitahoille. Yritysjärjestelyjen avulla yleensä pyritään muokkaamaan nykyistä yrityksen toimintaa tai sen omistusta. Käytettävän menetelmän valintaan vaikuttaa millaiseen tavoitteeseen pyritään. Menettelytapoja on useita ja samalla tulee arvioida vero-oikeudellisia näkökulmia – verosuunnittelua unohtamatta.

 

Palkanlaskenta

Taloushallinnon keskeisimpiin toimintoihin sisältyy palkanlaskenta, joka kuitenkaan ei ole kiinteästi integroitu muihin taloushallinnon osa-alueisiin. Palkanlaskenta sitoo usein huomattavia määriä resursseja edellyttäen alan erityisosaamista, kuten työehtosopimusten tulkintaa ja tietämystä eri palkkalajeista.

Palkanlaskentaan sisältyy palkkojen laskemisen ja maksamisen lisäksi esimerkiksi huolehtiminen siitä, että palkkalaskelmat toimitetaan asianmukaisesti saajillensa sekä pidetään huolta poissaoloista ja lomatiedoista. Palkanlaskentapalvelun piiriin luetaan myös matka- ja kululaskut sekä ajantasaisen työsuhdelainsäädännön ja työehtosopimusten noudattaminen. Laki määrittää myös palkka-aineiston arkistoinneille ja raportoinneille omat säädöksensä. Palkanlaskennassa on siis kyse huomattavan paljon laajemmasta toiminnasta kuin ”pelkän” palkan laskemisesta.

 

 

Tilitoimisto Voittovirta Y-tunnus 2596606-3 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yrityksen suorituskykyä ja terveydentilaa voidaan mitata useamman mittarin avulla. Yrityksen terveyskolmio muodostuu kolmesta eri osasta: kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius.

 

Sisäisen laskennan lähtökohdat määritetään yrityskohtaisesti yrityksen tarpeiden mukaan. Työstetyn ja jalostetun kirjanpitomateriaalin avulla voidaan tehdä seurantaa ja arvioita valitun ominaisuuden suhteen. Kustannuspaikkojen käyttö kirjanpidon yhteydessä auttavat saamaan tarkempia arvoja aineistosta. Tarkasteluajanjaksoksi kyetään valitsemaan mennyt kehitys, nykyinen tila ja/tai näiden pohjalta edellytykset tulevalle kehitykselle. Näin usein rajallisia resursseja kyetään kohdentamaan täsmällisemmin ja tehokkaammin.

 

 

 

 

 

 

Jaa tämä sivu